Vallan Ytimessä

Rst ry:n vierailu Eduskuntatalon kyselytunnille 22.2.2018

Jengi Raumalta

Kuullessani Kasvihuoneilmiöstä ensimmäisen kerran tämän matkan yhteydessä, en arvannut että se tarkoittaakin Krääsän Mekkaa. Ilman fysikaalis-kemiallista kasvihuoneilmiötä maa ei olisi asuinkelvollinen mutta ilman Kasvihuoneilmiö Ky:tä se saattaisi olla.

valkoinen neito

Toinen nimi sille oli Diverssikauppa, ja sen merkitys paljastui kun astuimme sisään: erilainen, käytettyjen tavaroiden kauppa hämmensi monipuolisuudellaan. Olimme Nummi-Pusulan omituisessa divarissa.

Pääkollaasi

Pääkohde odotti kuitenkin Helsingissä. Mukana oli myös Etsivän Nuorisotyön porukkaa. Bussi tipautti meidät eduskuntatalon nurkan taakse. Olosta tuli aavistuksen arvokkaampi kun näimme pitkät portaat. Niitä emme kuitenkaan lähteneet kiipeämään vaan vierailijat otettiin sisään sivusta, turvatarkastuksen läpi. Siellä vietiin vyötkin vyötäröltä. Ihme ja kumma, kamerareppuani minun ei tarvinnut tyhjentää, kysyivät vain että onko jotain muuta kuin kuvausvälineitä. Ei ollut.

”Työ ja Tulevaisuus” pronssipatsas kokoelma, Wäinö Aaltonen

Pronssiset genitaalit

Kun vihdoin, riisumisten ja pukeutumisten jälkeen. pääsimme itse eduskuntataloon, ensimmäinen asia joka interiööristä tuli mieleen oli kulta. Kullan keltaista seinät, kimaltelevaa kultaa ja hopeaa ovissa, pyöreiden lamppujen heijastuksia pyöreiden huoneiden lasiovissa. Kuvaajan silmään paikan symmetrisyys iski heti, tyhjä huone ei ole mitään, tarvitsee saada ihminen siihen kontrastiksi ja mittasuhteeksi. Suurin osa oppaan puheesta meni ohi, sillä kun kuvataan, niin sitten kuvataan.

Pyöreys oli avainasemassa eduskuntatalossa

Pienoismallihuoneessa varmaan kerrottiin se että, eduskuntatalo täyttää 78 vuotta 7.3.2018. Ehkä kerrottiin myös siitä, että vuonna 1950 helsinkiläinen mies räjäytti pommin pääoven edessä. Myöhemmin kävi ilmi että taustalla ei ollut poliittisia motiiveja, vaan vain mielenterveyden häiriö.

Seuraavan huoneen Wäinö Aaltosen ”Työ ja tulevaisuus” veistossarja vaikutti prometheusmaisella jylhyydellään. Alastomat, pronssiin valetut, hahmot olivat nostettu jalustalle niin että sukuelimet killuivat katseen korkeudella. Opas kertoi lapsista jotka olivat tirskuneet niitä; vielä tänä päivänä 100 vuotta vanhat veistokset herättävät hämmennystä.

Yksi ovi painoi 500 kiloa

Reastauroidut ja kullatut kipsikopiot vaativat oikeutta ja rehellisyyttä istuntosaliin

Naispatsasta oli paheksuttu niiden julkistamisvuonna 1932 niin paljon, että muutama kansanedustaja jätti sensurointialoitteen. Se ei mennyt läpi, onneksi. Veistosten nimet ovat symbolisia: Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjaaja. Alun perin Wäinö joutui tekemään ne kipsiin rahapulan takia. Ne hän kultasi ja ne me näemme tänä päivänä konservoituina istuntosalissa.
Eräässä syvennyksessä naispatsas ”Tulevaisuus” oli kääntynyt selkä yleisöön päin, mutta lapsi, runoilija Aaro Hellaakosken poika, vilkutti iloisen viattomana tulevaisuudelle. Meille.

Ihminen ja Taide

Jättiläisten ovet

Olette varmasti kuulleet sanonnan: ”seison jättiläisen harteilla”? Tästä puhui Isaac Newton, joka viittasi siihen, että omat tieteelliset havainnot ovat rakennetut aiempien suurmiesten valtavan työn päälle. Itse herra Newtonkin kyllä mahtuisi näistä ovista, jotka painavat 500 kiloa kpl. Tosin aika kapeat olivat, eli kovin ylipainoinen 5 metrinen suurmies ei saisi olla. Pieni kansalainen tuntee olonsa hyvin nöyräksi näiden ovien edessä.

Seuraava omituisuus olivat Narnian liikkuvat komerot, toiselta nimeltään Paternoster-hissit. Isä Meidän-hissien nimi tulee katolilaisista rukoushelmistä.

helminauhahissin toiminta (oikeudet: creative commons)

PaterNoster-hissi. (kuvan oikeudet: creative commons)

Ovettomat hissit roikkuvat rullassa, joka pyörii non-stoppina kuin rukoushelmet Paavin käsissä. Mietin onko joku koskaan jäänyt puristuksiin aukon katon ja hissin lattian väliin ja millaiset hätäjärjestelmät systeemissä on. Jos joku, niin ehkä Herra Hakkarainen…

Instagram -käyttäjänä olen ihaillut ikuisuuteen jatkuvia symmetrisiä porraskuvia. Vihdoin sain kuvata omat sellaiset. Käytävällä, jolla on kansanedustajien huoneita, piti liikkua hiljaa. Kuvaavaa on, että vaikka he työskentelivät keskittyneinä, ovet olivat auki. Tässä kohtaa tunnelma oli melkein harras. Kiemurrellen suunnistimme istuntosalia kohti.
Vihdoin olimme Vallan Ytimessä.

ikuisuusportaat

Kuuluisa minuutti

Kun Kike Elomaa purjehti sisään, se oli hieno hetki. Entinen kehonrakentaja oli solakassa kunnossa ja hiukset – ne hiukset! Kuin leijonan harja, mutta hopeinen. Tuijotukseni herpaantui kun muitakin teeveestä tuttuja ilmaantui. Onneksi otin tele-zoomini mukaan, pääsin melkein olalle istumaan.

Kansanedustajat

Ensimmäiseksi SDP:n Satu Taavitsainen kyseenalaisti ulosottofirmojen aggressiivista takaisinperintää ja maksuhäiriömerkintöjen aiheuttamaa elämisen hankaluutta esimerkiksi lapsiperheissä. Eräs suomalainen perintäyhtiö oli kuulemma saanut Yhdysvalloissa 8o miljoonan euron sakot laittomasta velkojen takaisinperinnästä. Meno on hurjaa: pikavippejä myönnetään alaikäisille; perintäyhtiöt myyvät näitä velkoja toisilleen; niitä peritään useaan kertaan, dokumentteja veloista ei löydy, eivätkä velat vanhene säädetyssä ajassa.

Ylä- ja alakerta

Viime hallituskaudella säädettiin laki, jonka piti estää alle 2000 euron lainojen järkyttävät korot. Perussuomalaisten Mika Niikko kysyi mitä hallitus aikoo tehdä sille, että pikavippiyhtiöt myöntävät yli 2000 euron lainoja pienillä nostoerillä ja näin ollen saavat periä edelleen huimia korkoja. Oikeusministeri Antti Häkkänen vastasi vastuun olevan ensisijaisesti itse velanottajalla, mutta epäterveet kulutusluottokäytännöt on hallituksen pystyttävä kitkemään pois. Asiasta tehdään uudelleenarviointi ja kevään aikana siitä tehdään linjauksia.
Tähän mennessä Häkkänen ylitti minuutin vain kerran.

Pecunia

Taloudellisessa ahdingossa olevia ihmisiä tulee kohdella edelleen inhimillisesti, toteaa Kristiina Salonen. Kuitenkin ulosottotoimipisteitä vähennetään ja keskitetään ja digitalisoidaan. Eihän häätöjä voida vielä tehdä sähköisesti?
Siinä kohtaa kun oikeusministeri Häkkänen pääsi puheenvuorossaan palveluvelvoitteen ylläpitämiseen, puhemies Paula Risikko koputti vasaraansa ja muistutti: ”yritetään pysyä siinä minuutissa”. Perinnässä oleva työtön saa lykkäystä maksuihin vasta vuoden työttömyysjakson jälkeen. Lyhytaikaista ja pienipalkkaista työtä ei tee mieli ottaa vastaan. SDP:n Timo Harakka kysyi että miksi odottaa se vuosi? Eikö voisi yhteisen työllistymisen nimissä antaa lykkäystä maksuihin heti, sillä se madaltaa kynnystä ottaa vastaan matalapalkkaista ja lyhytkestoista työtä.
Häkkänen: ”Kannustinloukkujen purkamisessa se on hyvin vaikea ongelma.” Oli pakko tarkastaa ”kannustinloukku” Wikipediasta. Yleisesti sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön on vaikea lisätä nettotulojaan lisäämällä työntekoa.” Kysymyksen käsittely jäi auttamattomasti kesken.

Kristiina Salonen sai myös puheenvuoron

Infans

Perussuomalaisten edustaja Leena Meri tivasi hallitukselta aikatauluja esityksiin joissa tarkistetaan alaikäiseen kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kovuutta. Häkkänen:
”Asiat täytyy selvittää ensin perin pohjin, ennen kuin linjataan. Minkään iltapäivälehden uutisen tai otsikon takia en aio rikoslakia muuttaa vaan teemme sen perusteellisen ja huolellisen analyysin kautta. Raiskauksen tunnusmerkistöön on tulossa muutoksia. Tahtotilamme on se että raiskauksista on syylliset saatava rikosvastuuseen.”
Vihreiden Olli-Poika Parviainen jatkoi lapsi-teemalla. ”Tulevaisuuden toivot jakaantuvat kahteen kastiin: heihin, joilla on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja heihin, joilla on vanhempien työllisyystilanteesta johtuva häpeäleima. Palauttaako hallitus yhteneväisen oikeuden varhaiskasvatukseen.”?
Tätä seurasi lisäkysymyksiä, ja joka kerta Sanni Grahn-Laasonen vastasi yli minuutin, puolustaen hallituksen näkemystä siitä että asiaa hoidetaan, oikealla tavalla.
”Lasten oikeuksien pitäsi olla jakamattomia” joku totesi.

Istuntosali

Animal

Eläinten oikeuksien puolustaminen kuulosti kevennykseltä aiempien kysymysten tärkeyteen verrattuna. Varsinkin kun vasemmistoliiton edustaja Myllykosken ääni oli juhlallinen ja saarnaava samaan aikaan. ”Valmisteilla olevassa eläinten oikeuksien lakiesityksessä on kuitenkin juomaveden kokoinen aukko”.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä oli samaa mieltä, ja auliisti lupasi tarkistaa onko valmistelussa parantamisen varaa. Mieleen jäi erityisesti vaatimus, ettei pieniä porsaita kastroitaisi ilman puudutusta.
Kysymys eläinten lajityypillisestä käyttäytymisen mahdollisuudesta on kuulemma otettu huomioon lakivalmistelussa, uutta tietoa tulee joka hetki eikä eksaktia vastausta ministeri Lepältä tullut.

Kiitos

Ryhmämme käskettiin ulos salista ennen loppua, en tiedä miksi, mutta varmaan vierailijoille on tarkat aikataulut. Vaelsimme kohti SDP:n kokoushuonetta, siellä Kristiina Salonen otti meidät vastaan ja valotti kyselytunnin kulkua: Siitä faktasta, ettei salissa olleet kaikki kansanedustajat, ei voi päätellä, etteikö kyseinen kansanedustaja välittäsi tai tekisi töitä.

Mitä kansanedustajan työ sisältää?

Kuten hän, Kristiina, nyt tuli meille kertomaan työstään on myös niin tärkeää, että hän skippasi lopun ajan kyselytunnista.
Lämminhenkinen tapaaminen huipentui keppariin. Luovutimme ompelimomme valmistaman huippu-ratsun ikiomalle kansanedustajallemme. Se vasta olikin hauska hetki.

Ainutlaatuinen keppihevonen sai uuden omistajan. Made in RST ry:n ompelimo

Mieleeni jäi erityisesti sellaiset pikkuseikat kuin että puvun takin ylin nappi joutui koetukselle, Ministerit kiinnittivät napin noustessaan seisomaan ja avasivat taas sen istuessaan.
Myös mediapajassa olevan Antin yllätti kyselytunnilla se, että edustajat huutelivat toistensa päälle, eikä kukaan ministereistä pitänyt minuutin aikarajaa. Paljon asiaa, ja se on hyvä. Lisää kuvia löytyy täältä Flickrin kansiosta
Mediapaja/TL